Digikynäkokemuksia englannin opetuksessa

Englannin tunnilla kokeilimme digikynän käyttöä kotitehtävien palautuksessa. Oppilaiden tehtävänä oli tulkita suomenkielistä tekstiä englannin kielelle ja myös lukea tuotoksensa englanniksi ääneen.  Tarkoituksena oli sekä selvittää kuinka teksti oli käännetty englannin kielelle että kuulla se oppilaan ääntämänä.
Oppilaat kirjoittivat ensin tekstin ja äänittivät sitten tuotoksensa kynällä harjoiteltuaan lukemaan sitä ensin kotona.Tuotokset lähetettiin sitten opettajalle sähköpostilla. Muutama oppilas ei saanut lähetettyä äänitystään, mutta kaikki saivat lähetettyä kirjoittamansa tekstin perille.

Opetusharjoittelijat olivat mukana tuotosten läpikäymisessä. Tavalliseen kynä-paperi-menetelmään verrattuna tässä oli hyötynä se, että kuuli oppilaan tuotoksen hänen itsensä ääneen lukemana. Käännettävät lauseet olivat sellaisia, että ääneen luettaessa niitä oli helppo dramatisoida. Niinpä tuotosten kuunteleminen oli toisaalta liikuttavaa, toisaalta vähän huvittavaakin, kun joku oppilas eläytyi rooliinsa oikein tosissaan. Se, että kuuli oppilaan tuotoksen hänen omana tulkintanaan ääneen, teki tavallisesta käännöslauseiden lukemisesta henkilökohtaisempaa.

Oppilaat saivat tuotoksensa takaisin myös paperiversiona, jossa korjaukset olivat selvästi näkyvillä. Hyötynä oli myös se, että jokainen oppilas sai henkilökohtaisen palautteen tuotoksestaan. Tunnilla tehtävää tarkistettaessa oppilaat itse vertaavat omaa tuotostaan mallivastaukseen, mutta englannissa on lukuisia eri tapoja ilmaista sama asia, joten oppilas voi luulla aivan oikeaakin tuotostaan virheelliseksi. 

Mielestäni kynä toimi hyvin juuri tämän kaltaisessa harjoituksessa, siitä oli hyötyä sekä oppilaalle että opettajalle. Ison lukioryhmän kanssa ja jos opetusharjoittelijoita ei ole käytettävänä, tämä tapa on aika työläs. Mutta mielestäni kerran pari kurssissa kynää  voisi hyvin käyttää tämänkaltaisissa tehtävissä.

Echo Smart Pen historian oppimisen tukena 2. ja 3. jaksoissa

Ennen digikynän käytön systemaattista kokeilua ja käyttöönottoa opetuksessa ja opetusharjoittelun ohjauksessa tein kynällä testauksia kotona ja koulussa. Näiden kokeilujen rikastuttamana pääsin osalliseksi järjestämään koko lukion 1. vuosikurssin digikynän käyttöönoton yhden iltapäiväkoulutuksen aikana. Olipa varsinainen kokemus, vaikka kokemusta on nuorten ja aikuisten kouluttamisesta tietotekniikan saralla. Pääosin kaikki meni hyvin, mutta muutamia havaintoja syksyn koulutuksesta jäi mieleen.

Digikynä on henkilökohtainen työkalu, jonka käyttö sen aktivoinnin ja lataamisen jälkeen tuntuu olevan "idioottivarmaa". Ongelmallista kuitenkin oli kynien aktivoiminen, rekisteröinti ja lataaminen yhteiskäytössä olevien tietokoneiden välityksellä. Tietokoneeseen kytkettäessä kukin kynä piti rekisteröidä erikseen LiveScribe-ohjelmassa. Erityisen tärkeää oli tyhjentää käytön jälkeen kynän tiedot ohjelman muistista ja asetuksista. Kovin monelta tehtävä jäi puolitiehen, joten ohjelman välimuistiin jääneet käyttäjätiedot hankaloittivat toisen digikynän käyttöönottoa samalla tietokoneella. Kun hankkeen myötä saadut tietokoneet saapuivat ja otettiin oppilaskäyttöön, ongelmat vähenivät, oppilaat oppivat pääosin itsekseen tyhjentämään tietokoneen välimuistin ennen sen jättämistä odottamaan uutta käyttäjää.

LiveScribe tarjoaa runsaasti erilaisia keinoja tuotosten/ tallenteiden jakeluun opettajien ja toisten oppijoiden kesken. Evernoten ja muiden pilvipalveluiden käyttöön emme kuitenkaan menneet yhdessä sopimamme strategian vuoksi. Sovimme käyttävämme koulun verkkolevyä tallenteiden koontipaikkana. Tämä pääosin onnistui hyvin, tosin siinäkin samaa tietokonetta edellisellä kerralla käyttäneen oppilaan tiedot jäivät muistiin hankaloittamaan tallentamista. Meneillään oli samaan aikaan useampia oppiaineita, jotka käyttivät digikyniä ja samoja tietokoneita. Näin ollen aina tietokoneen kautta verkkolevylle tallennettaessa tiedot oletuksena lähtivät tallentumaan edellisen ryhmän kansioihin ja kokemattomille oppilaille oli haaste saada määritettyä uusi tallennuspaikka LiveScibe-ohjelman tietokoneelle tallentamisen oletuskansioksi.

Muutamalla oppilaalla puolestaan LiveScribe-ohjelman käyttö ei lähtenyt liikkeelle, koska he olivat unohtaneet alkuperäiset tunnuksensa, uusista tunniksista ei tätä kirjoitettaessa ole vielä tietoa. Summa Summarum, kynä pelaa ja ohjelma toimii, mutta kaipaa ehdottomasti henkilökohtaisen tietokoneen, jotta jatkuva välimuistin tyhjennys ja kirjautumisen haasteet eivät hankaloita varsinaista toimintaa. Oma kynäni, joka on ollut kytkettynä vain henkilökohtaisessa käytössäni olleeseen tietokoneeseen, ei ole "tökkinyt" laisinkaan ja olen onnistunut lähettämään tiedostot verkkolevyn ohella myös sähköpostitse ja myös muihin pilvipalveluihin.

Sitten varsinaisesta opettamisesta ja opiskelusta digikynän avulla. Kokeilin 2. jakson aikana lukion taloustedon kurssilla tehdä kotona muistiinpanot vaikeaksi koettavasta aiheesta puheen kera. Tallennus onnistui, välitin kuvan ja puheen usb-tikultani luokalle älytaululta. Lukiolaiset seurasivat tarkkana koko esityksen lävitse. Toisaalta he totesivat, että live-esitys kasvoineen on luontevampaa. Kokeilu kuitenkin  onnistui ja totesin, että kynää todella voi käyttää ajatusprosessin ja pienryhmätyöskentelyn tallentamisessa, kunhan välineet vain ovat saatavilla.

3. jaksossa annoin historian opetuksessani useampia kertoja opiskelijoille tehväksi laatia MindMappeja ja tehtävien vastauksia sekä ohjeen tallentaa työt verkkolevylle. Kaikkia töitä en saanut koskaan kaikilta. Osa pyysikin saada, tallentamisen vaikeuden vuoksi, lähettää työnsä sähköpostitse minulle. Se onnistui paremmin. Tiedostot, jotka sisälsivät sekä ääntä että tekstiä tuottivat isolle osalle hankaluuksia, mutta onnistumisen kokemuksia syntyi myös.

Alettuani systemaattisesti kokeilla kynää opetusharjoittelijoitteni kanssa havaitsimme, että varsinaisessa hälytilanteessa kynän mikrofoni on erinomainen ja poimi varsin hyvin kunkin ryhmäläisen äänen talteen.

Miten kynää sitten voi käyttää historian opiskelussa. Normaalien muistiinpanojen tuottaminen toki toimii, kuten lyijykynälläkin. Mikrofonin päälle kytkemisen jälkeen kynä tulee oikeuksiinsa. Sen avulla voi jäsentää ajatuksiaan, laatia käsitekarttoja, laittaa asioita tapahtumajärjestykseen eli laatia aikajanoja, jaotella asioita syy-seuraus suhteen mukaan, piirtää kaavioita ja tilastoja ja selittää samalla ne auki. Kaiken voi tallentamisen jälkeen kerrata sitten vaikka koetta tai muita testauksia varten. Etä- ja monimuoto-opiskelussa digikynällä voi todella tallentaa ajatuksensa ja välittää ne toisen käyttöön, kuten opettajalle emaillilla. Tuotoksia voi toki katsella ja analysoida yhdessä myös otantana oppitunnillakin. Lähinnä näkisin kynän parhaaksi käyttötavaksi historia-oppiaineessa kotitehtävien teon. Toisaalta äänitiedostojoen pituuden vuoksi niiden läpikäynti asettaa tehtaviä tarkistavan opettajan ajankäytölle uuden haasteen.

Kokeilu jatkuu vielä, mutta nyt näkisin, että kynä on käyttökelpoinen, mutta edellyttää henkilökohtaisen päätelaitteen käyttöä samoin kuten itse digikynäkin on.

JH 12.2.2013

Digikynäkokemuksia RUB2 kurssilta

Digikynä oli käytössä RUB2 kurssilla käännösvirkkeiden tekemisessä opetusharjoittelijoiden pitämillä tunneilla eli myös opetusharjoittelijat tutustuivat ruotsin kielen osalta ensimmäistä kertaa tähän kokeiluun. Tehtävänä oli kirjoittaa kuusi tekstiin liittyvää käännösvirkettä suomesta ruotsiin ja lisätä tekstin lisäksi myös ääni tehtävään. Ajatuksena oli, että opiskelijat saisivat pohtia lauseitaan samalla kuin kirjoittivat, mutta käytännössä useimmat tekivät lauseet ensin valmiiksi ja kirjoittivat ne vasta sitten ”puhtaaksi” digikynävihkoon. Toki löytyi myös muutamia rohkeita, jotka kirjoittivat lauseet heti suoralta kädeltäkin vihkoon.

Tekniikan kanssa ilmeni jossakin määrin ongelmia, koska kaikki eivät onnistuneet siirtämään lauseitaan kynältä palautuskansioon koulun verkkoon. Osalla siirto onnistui toisella kerralla ja osa lähetti lauseensa myöhemmin sähköpostin välityksellä eli tehtävä saatiin hyvin kuitenkin suoritettua. Totesimme, että on erittäin hyvä, että on olemassa useita vaihtoehtoja siirtää tekstit ja äänet vastaanottajalle. Kaikki eivät yrityksistään huolimatta saaneet ääntä siirtymään laisinkaan. On loistavaa, että meillä on käytössä omat kannettavat tietokoneet tiedon siirtoa varten, muuten siirtotoimenpide olisi huomattavasti hitaampi ja monimutkaisempi.

Tehtävien kommentointi oli opettajalle helppoa ja nopeaa kommentointilappuja käyttämällä. Kommenttikenttään sopi hyvin kirjoittamaan opiskelijalle tiedoksi virkkeiden vahvuudet ja kehittämisen kohteet yleisellä tasolla.  Opiskelijoille jaettiin myös virkkeistä tulostetut paperiversiot, joihin oli merkitty tarkasti korjaukset. Tämän tehtävätyypin ehdoton etu on se, että jokaisen opiskelijan oli tehtävä käännösvirkkeet ja sen lisäksi vielä suullistettava ne lukemalla virkkeensä ääneen. Tavallisesti käännösvirkkeet tarkistetaan tunnilla siten, että opettaja ei näe jokaisen yksittäisen opiskelijan suoritusta ja opiskelija on suuressa määrin itse vastuussa siitä, onko tehnyt tehtävää vai ei. Lauseiden suullistamisessakaan eivät usein kaikki ole äänessä, mutta tässä tehtävätyypissä kaikkien oli luettava kaikki virkkeet eikä esimerkiksi ainoastaan yhtä tai kahta virkettä. 

Opetusharjoittelijoiden kokemus oli, että tekniset ongelmat veivät jossakin määrin liikaa aikaa tunnista eli siirtotoimenpiteen pitäisi olla hyvinkin mutkaton ja nopea, jotta sitä ei koettaisi ylimääräiseksi rasitteeksi. Opiskelijan ajatuksenjuoksun seuraaminen käännösvirkkeissä olisi edellyttänyt sitä, että opiskelijat olisivat sisällyttäneet äänitteeseensä virkkeiden kirjoittamiseen liittyvän pohdiskelun puhtaaksikirjoittamisen sijasta. Tällöin olisimme paremmin päässeet ”oppilaan pään sisälle” ja saaneet käsityksen siitä, mistä jotkut virheet voivat johtua eli tehtävää olisi ollut hyvä laajentaa pohdiskelun suuntaan, kuten esimerkiksi matematiikan ja kemiankin opiskelussa on tehty. Tämä on hyvä huomio jatkoa suunnitellessa.

Porukalla tehtäviä tarkistettaessa yksittäisen opetusharjoittelijan/opettajan osuus ei muodostunut kovin suureksi, mutta on hyvä huomata, että jos ja kun opettaja toimii yksin, on tehtävät suunniteltava sillä tavoin, että opettajan työmäärä pysyy kohtuullisena tarkistusvaiheessa. Esimerkiksi pitempien tekstien ja kirjoitelmien osalta on mietittävä tarkasti tehtävänantoa ja kynän monipuolista hyödynnettävyyttä, jotta tehtävien tekeminen ja toisaalta myös tarkistaminen säilyy mielekkäänä. Jatkamme kynän käyttöä rinnakkaisryhmän ja uusien opetusharjoittelijoiden kanssa seuraavassa jaksossa, joten lisää kokemuksia ruotsin opiskelusta digikynän kanssa on odotettavissa jatkossakin.

Kurssin MAA3 kokemuksia

Kokeilimme geometrian kurssissa tehtävien tekemistä ja niiden selittämistä digikynällä. Kokeilu tuotti uusia kokemuksia, joita en osannut odottaa. Jos epäkohdista aloittaa, niin tekniikka tarvitsee vielä kovasti hiomista. Hentokätisten tyttöjen tuotoksista jäi etenkin kuvista osa näkymättä ja lukuarvot olivat epäselviä. Osa oppilaista ei saanut tuotoksiaan siirrettyä koneelle ja jouduin ottamaan heiltä paperikopiot vihkosta. Muutoinkin on vaikea löytää hyötyä tässä kohdassa digikynästä, koska normaalit paperiversiot ajavat saman asian.
Positiivinen yllätys olikin sitten oppilaiden äänitykset. Liikutuksen kyyneleet silmissä kuuntelin näitä hyvinkin erilaisia äänityksiä. Joissain kohdin olisin rokottanut pisteitä perusteluiden puutteesta, jos olisin nähnyt vain oppilaiden kirjallisen tuotoksen. Nyt sanallisesta selityksestä nämä perustelulut löytyivät ja oppilas sai ansaitut täydet pisteet. En etukäteen huomannut ohjeistaa oppilaita korostamaan selityksen lomassa, missä kohdin ratkaisua selitys kulkee. Osa oppilaista oli huomannut tämän tehdä ja oli oikein mielenkiintoista seurata heidän ratkaisunsa etenemistä. Mielenkiintoista oli myös huomata erilaiset tyylit lähestyä tehtävää. Tehtävässä piti miettiä ilmansuuntien välisiä kulmia ja mm. eräs oppilas aloitti tehtävän teon piirtämällä kaavion pää. ja väli-ilmansuunnista. Tällä hän kertoi hahmottavansa tehtävän paremmin.
Kokeilusta vahvistui käsitykseni siitä, että jatkossa aion hyödyntää digikynää puheen tuottamisessa enemmän kuin kirjallisessa tuottamisessa. Tämä kylläkin vaatti opettajalta aikaa kuunnella näitä äänitteitä ja esim. itselläni meni nyt nelisen tuntia tähän työhön. Mieleen jäi kuitenkin mukava tunne siitä, että oppi tuntemaan oppilaita melkoisen paljon enemmän.

Näytetehtävät digikynällä

Kemian KE1-kurssilla opiskelijat tekivät yhden laskutehtävän digikynällä. Digitaalista kynää käytettiin tehtävän teossa, jotta pystyttiin myös tarkastelemaan tehtävän ymmärtämistä. Opiskelijoita neuvottiin nauhoittamaan digikynällä oma ajatuksenkulku tehtävää ratkaistaessa mahdollisimman tarkasti.

Ajatuksena oli päästä tarkastelemaan sitä, miten opiskelijat hahmottavat annetun tehtävän ja lähtevät sitä ratkaisemaan. Alunperin ajatuksena oli, että opiskelijat puhuvat tehtävää ääneen samalla kun tekevät sitä, mutta silloin videotiedoston kesto pitenee. Tämän vuoksi päädyttiin siihen, että nauhoituksen voi tehdä myös jälkeenpäin. Suurin osa tehtävistä olikin nauhoitettu jälkeenpäin.

Eniten oppilaan ajatuksenkulkuun pääsi sisään silloin, kun oppilas oli nauhoittanut ajatuksensa samalla kun hän oli tehnyt tehtävää. Tällöin pystyi tarkastelemaan opiskelijan osaamista ja tehtävän prosessointia tarkemmin, koska kaikki yritykset ja vaikeudet matkan varrella tallentuivat. Tällöin kuitenkin tehtävien tarkastamisen vaiva kohosi suureksi, koska yhden opiskelijan videon katsomiseen saattoi mennä jopa kymmenen minuuttia tehtävää kohden. Monesti videon joutui myös kuuntelemaan toiseen kertaan.

Kun tehtävä oli ratkaistu osittain tai kokonaan ennen nauhoituksen alkamista, videon kestoa saatiin lyhennettyä merkittävästi. Opettaja näki tässä mallissa vain lopputuloksen, ei prosessin etenemistä. Huolella mietityn äänitiedoston mukana olo tehtävän ratkaisussa auttoi kuitenkin ymmärtämään sitä, miten hyvin opiskelija ymmärsi tekemänsä tehtävän.

Jatkossa digitaalista kynää voisi testata erityyppiseen tehtäviin, jossa asioiden selittäminen olisi suuremmassa roolissa kuin ratkaisun esittäminen kirjallisesti.

Kokemuksia digikynän käytöstä lukion pitkän matematiikan opetuksessa

Kokeilimme digikynän käyttöä kolmessa rinnakkaisessa pitkän matematiikan opetusryhmässä. Opiskelijat saivat oppitunnilla suoritettavakseen kaksi näytetehtävää, joihin he vastasivat digikynällä. Tehtävät olivat toisen asteen yhtälön sovellustehtäviä, joihin opiskelijat eivät olleet etukäteen valmistautuneet. Tehtävissä vaadittavat tiedot oli opetettu aikaisemmilla tunneilla.

Toisen asteen yhtälöiden sovellustehtävät koetaan usein vaikeiksi lukion ensimmäisen luokan opiskelijoiden keskuudessa. Aihepiiri valikoitui näytetehtäviin juuri tästä syystä, koska halusimme nähdä opiskelijoiden ajatuskulun tehtävää ratkaistaessa. Ohjeistimme kurssilaisia kirjaamaan kaiken pohdintansa paperille, jolloin näimme myös minkälaisia yritelmiä tehtäviin tuli, mutta myös ajatuskulun ja päättelyn kehittymistä. 

Mielenkiintoista oli havaita, että opiskelijoilla oli suuria vaikeuksia tiedostaa, mitä tarkoittavat esimerkiksi matemaattiset peruskäsitteet tulo ja neliö. Huolestuttavaa heidän kannaltaan on peruskäsitteistön heikko hallinta sekä matematiikan opiskelun mieltäminen pelkästään laskemiseksi. Teoria-asioiden opiskelu vaikuttaa olevan monilta osin puutteellista.

Näytetehtävien tekemistä jatketaan myös kuluvassa jaksossa. Aihepiiri vaihtuu geometriaan, johon digikynä tarjoaa hienon mahdollisuuden hahmottaa tilanne kuviolla ja selittää sitä sanallisesti.

Ensimmäisen digikynäjakson tapahtumia

Digikynien käyttöönotto saatiin siis tehtyä kuluneen toisen jakson aikana. Kynien rekisteröinti ja Livescribe-tilien perustaminen olivat toki oma operaationsa eikä yllätyksiltä vältytty. Kun otettiin muutamassa tunnissa käyttöön yli 80 kynää, olivat sekä kouluttajat että koulun koneet lujilla. 

Erityisesti on huomattu  digikynän poistamisen tärkeys tietokoneelta, jolla sitä käytetään. Alussa emme olleet tarpeeksi huolellisia kynän poistamisessa sekä Livescribe-tililtä että koneen muistista, joten päällekkäisiä kirjautumisia pääsi syntymään, ja siitä seurasi ongelmia seuraavalle kynän käyttäjälle samalla koneella. Huolellista uloskirjautumista olemme nyt muistaneet korostaa lukiolaisille – ja opettajille tietenkin myös.

Digimemo on hankkinut kuluneen jakson aikana 50 kannettavaa tietokonetta hankkeen opiskelijoiden ja opettajien käyttöön. Koneet ovat suureksi avuksi hankkeelle, sillä nyt ei tarvitse varata tietokoneluokkaa tuntityöskentelyä varten, vaan voimme varata hankkeen koneet tiedonsiirtoja ja -käsittelyä varten. Myös koneiden säilytykseen ja liikutteluun sopivat vaunut on saatu käyttöön.

Sanomalehti Kaleva julkaisi viime viikolla lehtijutun Digimemo-hankkeestamme (to 22.11.). Siihen antoivat haastattelun kaksi 2012B-ryhmän opiskelijaa ja projektipäällikkö. Juttu on erittäin hyvin ja myönteiseen henkeen kirjoitettu - eikä vähiten opiskelijoidemme takia! Hehän ovat digikynän asiantuntijoita jo nyt ja toimittajakin oli erittäin kiinnostunut digitaalisen kynän toiminnasta. Jutussa tuli myös hyvin esiin se, että kaikki eivät suinkaan ole innostuneita uudesta digikynätekniikasta, mutta hankkeesta saatava kokemus kynän käyttämisestä tuskin on kenellekään haitaksi:)